Noniin ensimmäinen varsinainen osa on nyt VIHDOIN saatu päätökseen. Juu tiedän, tästä osasta tuli aivan älyttömän lyhyt, mutta toivon, että seuraavat osat on hiukkasen pidempiä.Teksti on nyt vähän niin ja näin -puolet osasta on kirjoitettu yöllä, puolet taas aamulla =) Kuten otsikko sanoo osassa on luvassa rakkautta ja ripaus noitia. Esittelyyn ei (ole ainakaan tähän mennessä) tullut kommenttia joten siirtykäämme suoraan osaan.Voisi alkaa muuten opiskelemaan osakuvien tekniikkaa...?

Musiikkina sain kuunnella kissani hyrinää.Taitaa pikkunen nähdä unta =))

 

 (Anteeksi kauhiasti tuo timantti >.<) 

Viimeksi olikin vain esittely ja jätin sitten talon esittelyn tänne =) Eli tässä näin Jonahtanin pienoinen mökki.Herra itse rakastaa kovin paljon luontoa, joten sai pitkän suostuttelun tuloksena kaupungin parhaalta puutarhurilta terveen omenapuun ja taivutteli puutarhurin myös lainaamaan lapiota.Siitä syntyi pieni lampi. "Mitenkä niin tuolta muka ei saa kalaa?!" Johathan oli ihmetellyt ja tallustellut oikopäätä omenapuun luokse lepertelemään. Muuten mökkerö on kyllä suht kaunis.Sopiva Jonathanille =)

 

 Ja tässä näette talon vaatimattoman sisutuksen. Jonathan itse ihastui tähän pieneen poikamiesboxiin koska siellä oli hänen lempivärejään.Mustaa,sinistä,valkoista ja vaaleanruskeaa.

 

 

Jonathan on jo ehtinyt astua ovesta sisään! Odotas meitä!

Niin siis tästä aukeaa näkymä sängylle, sen kummempaa taloesittelyä ei tällä kertaa valitettavasti ole mutta kyllähän tässä vielä aikaa riittää = DD. "Aika hieno" Jonathan oli sanonut astuessaan sisälle ja tiiraillessaan ympärilleen."Vau! Ikean Malm-sänky!Ja lamppukin Ikeasta! Ikea on lempikauppani!" Kröhöm... Niin Jonathan, ne ovat Ikeasta mutta siirrytään nyt itse tarinaan, jooko?

 

Jonathania inhotti vatsassa muriseva nälkä, ja hän näki parhaaksi alkaa tehdä ruokaa itselleen. Ensin maukkaita RrroksuPPPoksu-muroja ja päälle vielä feikkiJohannamaitoa niin kyllä maistuu!

 

Syödessään Jonathan tuumi sekä itselleen uutta lempinimeä "Olisiko Johnny hyvä?" ja sitä, että olisi suvunsa oikea perijä.Johnny olisi halunnut luovuttaa siskolleen tämän kunnian mutta siskokin menehtyi vuosia sitten tapahtuneessa räjähdyksessä.Niin katosivat Johnnyn vanhemmatkin.Häntä pelotti mahdollisuus että hänkin voisi kuolla.Hillien viimeinen perijä.Johnny ymmärsi asian, hänen täytyisi löytää vaimo ja saada monenmonta tytärtä ja poikaa jotka voisivat jatkaa sukua, viimeiseen kymmenenteen sukupolveen.Se oli Johnnyn isän viimeinen tahto.

 

Johnnyn viedessä roskia (tai itseasiassa vain sitä tyhjää murokuppiaan ja lusikkaa) hän huomasi että posteljooni tallusti pihaan. "Notta päevää!" Posteljooni huikkasi ja vei lehden kiltisti terassille.Johnny sanoi posteljoonille heipat ja antoi hieman juomarahaa, ihan vain vaivan palkaksi, vaikka naapurustossa ei ollut muita asukkaita kuin hän.Johnny nappasi lehden ja tallusti sisälle lehti kainalossaan.

 

No kyllä sieltä työpaikka löytyi! Oikein tiskaajaksi ravintola-alalle.No se on hyvä ala, koska tarvittavia taitoja on helppo kehittää ^__^

 

Ja juuri kun ystävänne Johnny oli menossa noh..."vessa...nurkkaukseen" niin ikkunan ohi kumartelee tämän näköinen henkilö. Kuka arvaa oikein saa 10 pistettä,papukaijamerkin ja keksin =)) Kunhan vaan tämä toinen ystävämme ei vain vahingossa kurkkaisi sisälle, kaikki olisi vielä hyvin.

 

Ja mitä tekee herra!Tuo vaaleanpunaisen paketin ja laskee sen suoraan eteensä.Hei järki käteen, nyt et pääse pois! Eikä kyllä pääse Johnnykaan avaamaan pakettia että se katoaisi...

 

Ja arvoisa herra kulkee edestakaisin ja valittaa ettei pääse.Omapahan on syysi =DD Ahaa nyt hän pysähtyi.

 

Ja hän KATOSI! Ihan vain ilmaan.Puuffhh ja herra on poissa.Kyllä, hän meni jo.... Voit tulla jo Johnny! Johnny onneksi avasi paketin että ei tapahtuisi suurempia ongelmia =D

 

Tässä välissä Johnny päätti lähteä puolisonmetsästysretkelle.Paikan nimi taisi olla Rak...rakk...rakkauden s-sokkeloon(?) (Korjatkaa jos olen väärässä =D) josta sanotaan löytyvän sielunkumppani 99,5% tarkkuudella.Sinne siis Johnny päätti suunnata ensin.

 

(Anteeksi taas tuo timantti! Yritän saada sen koodin mahdollisimman pian löydettyä =D)

 

Johnny katsoi parhaakseen ettei lähtenyt sokkeloon pyörimään vaan jäisi paikoilleen ja katsoisi tilanteen kulkua.Johnny päätti siis mennä istumaan keskellä olevalle penkille ja odottaa...odottaa...odottaa...ja aina vaan odottaa...

 

Johnny bongasi tavallisia ja vähemmän tavallisia simejä. Mutta yksikään heistä ei tuntunut olevan Se Oikea...

Huomasi hän myös yhden hyvän ehdokkaan tuleville tyttärille mieheksi.Mutta Johnny vain odotti ja odotti koska hän tunsi että Se Oikea tulisi aivan pian...

 

Oi!Nainen!Ja vielä kaunis! Siis kaunis nainen mene nyt Johnny äkkiä tervehtimään tätä neitiä niinkuin herrasmies!

 

ÄÄKKS! Voehan lentävät taululiidut! Oikeasti pelästyin melkein puolikuolleeksi kun taivaasta kurvaa Noita! Ja ihan oikea! Hetkinen...Noita...JOHNNY tee U-käännös täällä on eräs joka varmasti miellyttää sinua...ei,ei uusi omenapuu vaan jotain vieelä parempaa!

 

Katsotaas neitiä lähempää...aaapua! aivan älyttömän kaunis neito! Hän esitteli itsensä todella sievästikkin<3 "Hej! Jag het...siis minun nimeni on Sointu Virtanen."

 

Hyvä poika,nyt on oikea suunta.Johnnyn piti kiertää sydämmenmuotoisen altaan kautta jolla taitaa olla jokin uintiin liittyvä klubi kokoontumassa.Näyttäsi olevan AIKA LAILLA violettihousuisia mies-uimareita 8DDD Naiset näköjään suosivat punaista.

 

MITÄÄ IHM...?! Taivaalta sataa kirjaimellisesti kultaa...on tämä Kaupunkikämpän noidat kyllä mielenkiintoisia...monet ihmettelevät yhtäkkistä taivaan kullastumista ja mitä keltaista hohkaa päälle?Kysykää Soinnulta, hän on alan asiantuntija 8D

 

Johnnykin nauttii tästä kirjaimellisesti täysin rinnoin =D Onko ihana hengittää kultaista sadetta?

 

Nyt Johnny on jo onneksi kipittänyt Soinnun luo mutta Sointu alkaa taas taikoa! Ei, ei kai taas kultasadetta!

 

Ei.Ei kultasadetta, van jotain PALJON parempaa.Nimittäin oman taikakissan<3 Aww kun suloinen kisumirri ja Johnnykin innostui ja pomppi kisun luokse ja alkoi halata sitä leperrellen: "Oivoi sitä pientä hanikultamussukkasöpöliinikarvapallovalkotassusuloisuutttaaa<3"

 

"Ai hei...sinä ilmeisesti omistat tämän kissan?"  "Juu kyllä minä, taisit pitää siitä? Olen muuten Sointu.Sointu Virtanen ja olen noita, kuten huomaat..." Sointu esitteli itsensä sievästi. "Aijjuu kyllä minä pidin kissastasi.Minä olen Jonathan Hill, sano vaan Johnny.Sointu on todella kaunis nimi.Olet siis noita! Minä pidän noidista,olin eräässä elokuvassa sellainen..." Ja Soinnun ja Johnnyn keskustelut kääntyivät vähän väliä elokuvista kissoihin ja Johnnyn vitsivarastoon joka kummasti sai Soinnun aina nauramaan hervottomasti.

 

"Tiedätkö mikä on vihreä ja sillä on kärsä?" "En todellakaan, kerro" "Kateellinen norsu!" "AHAHAHAH ^__________^"  En ymmärrä miten Johnny sai Soinnun aina nauramaan vaikka mitä vitsiä selittäisi, Johnny...Sointu taitaa olla Se Oikea.

 

Johnny hemmotteli Sointua  laukomalla kohteliaisuuksia ja ihailemalla tätä. Johnny välillä taas hieroskeli Sointua ja taas juteltiin.Taikakissa oli lähtenyt jo kotiin, mutta sitä eivät nuoripari lainkaan huomanneet.

 

Kunnes sitten:

 

Ensisuudelma.

(melkein jo missasin nuo ihastussydämmet koska en huomannut mitään ja peli käy. Onneksi ehdin räpsäistä kuvan ennenkuin ne katosivat =) )

 

He tanssivat ja puhelivat kuun loistoon asti.Vain katulamput ja tähdet olivat todistamassa kaunista tanssia.Rakkauden tanssia.

Sitä he jatkoivat ennen kuin tuli surullinen uutinen. Johnnyn oli lähdettävä.Mutta hän lupasi soittaa heti kun pääsisi kotiinsa(mökkiinsä). (ihana pari<3)

 

Kotona Johnny teki niinkuin lupasi, ja soitti heti paikalla Soinnulle. "Sointu Virtanen Taikalinjalla" "Hei Johnny täällä! Kuule... Voitko tulla käymään minulla kylässä?"  "Juu kyllä!Teikäläistä on aina ilo tavata! Lennän paikalle hetimiten"

 

Tarpeet keltaisella vilkkuen Johnny ryntäsi heti halaamaan ja suutelemaan tervehdykseksi.Paikalla oli (taas) todistajia. 2 Miestä ja 1 nainen.Tämä nainen kyllä tuijotti tympääntyneenä pariamme ja Johnny ei tästä pitänyt mutta ei välittänyt.Pääasia on se että saa olla Soinnun kanssa.

 

 

 

Sitten Johnny kysyi sen tärkeän kysymyksen: "Muutatko kanssani asumaan tänne?" "A-a-a-ai tänne vai? Sinun luoksesi?...Kyllä, Kyllä minä tahdon TODELLA " Sointu ilostui ja muiskautti pusun Johnnyn huulille."Tahdon enemmän kuin kuvitteletkaan" Sointu kuiskasi ilman että kukaan kuuli.Vain Sointu itse.

 

"Me olemme nyt yhdessä.Aina.Ikuisesti."

-Amen-

 

Tässä olisi nyt Menulla ensimmäinen osa tarjoiltavana.Yllättävän rankkaa tämä kirjoittaminen silti on, mutta sain ekan osan valmiiksi.Puolessatoista päivässä = DD Ja seuraavassa osassa selviää uusi kämppä, Johnnyn ja Soinnun tulevaisuus ja miltä Sointu näyttää muodonmuutoksen jälkeen.Elikkä voin luvata aika varmasti että lupaan ehkä 2-3 osaa kuukaudelle...joo se on hyvä. Ja nyt! Pyydän hartaasti kommentteja koska aika paljon hommaa tässä kyllä on! Kiitos ja näkemiin!

~Pumpsi~